Finpedmed
teemakuva

Lasten lääkehoito

Kasvusta ja kehityksestä johtuen lasten elimistön lääkevaste ja lääkkeiden käyttäytyminen lapsessa poikkeavat huomattavasti eri ikäkausina aikuisiin verrattuna.

Lääkevasteen tunnetuimmat erot liittyvät haittavaikutuksiin, jotka on huomattu varsinkin sellaisten yllättävien vakavien sivuvaikutusten kohdalla, joita ei esiinny aikuisilla. Pienemmän kokonsa vuoksi lapset tarvitsevat aikuisia pienempiä lääkeannoksia. Kehitysvaiheesta riippuen lapset voivat kuitenkin tarvita aikuisiin verrattuna joko suhteellisesti (esim. painoon suhteutettuna) pienempää (vastasyntyneet) tai suurempaa (leikki-ikäiset) lääkeannosta. Lapsilla ja nuorilla esiintyy myös sellaisia sairauksia, joita ei esiinnyt lainkaan aikuisilla. Kokemus on osoittanut, että ilman lasten lääketutkimuksia lapset eivät pääse hyötymään lääkekehityksen mukanaan tuomista terveyshyödyistä.

Lasten lääkehoidon erityispiirteet ja ongelmat

Lasten sairauksien hoitoon ei ole käytettävissä, heidän tarpeisiinsa nähden, yhtä kattavaa viranomaisten hyväksymää lääkevalikoimaa kuin aikuisten sairauksien hoitoon.

Lasten käyttöön tarkoitettujen lääkevalmisteiden tutkiminen, kehittäminen ja käyttöönotto ovat tähän asti jääneet kaikilta osin merkittävästi jälkeen aikuisten käyttöön tarkoitettuihin lääkevalmisteisiin verrattuna. Lasten lääkkeillä on tyypillisesti suhteellisen pieni markkinaosuus mutta suuret lääkekehitys ja -tutkimuskustannukset, eivätkä ne siksi ole täyttäneet lääketeollisuuden korkeita tuotto-odotuksia.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että Euroopassa lasten hoitoon käytettävistä lääkkeistä yli 50 % on joko myyntiluvattomia (esim. sairaala-apteekkien itse valmistamat valmisteet), tai niitä käytetään poikkeavasti joko iän, annoksen, antoreitin tai käyttöaiheen suhteen verrattuna siihen, mitä kyseisen lääkkeen myyntilupa sallii virallisesti käytettäväksi (eli tutkitut perusteet).

Tilanne on kaukana ihanteellisesta sillä;

  • Lapsille joudutaan käyttämään soveltumattomia lääkemuotoja.

  • Aikuisille tarkoitetut lääkkeet saattavat sisältää lapsille soveltumattomia tai jopa haitallisia apu-, säilytys-, ja lisäaineita sekä liuottimia.

  • Haittavaikutusten riski kasvaa, jos käytettävissä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa oikeasta annostelusta, tai lääkemuoto tekee pienten annosten tarkan annostelun vaikeaksi.

  • Alihoidon riski kasvaa, eli mahdollisuus saada tehotonta hoitoa, jos käytettävissä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa oikeasta annostelusta tai lääkemuoto tekee oikean annostelun vaikeaksi.

Lasten lääkehoito

Kasvusta ja kehityksestä johtuen lasten elimistön lääkevaste ja lääkkeiden käyttäytyminen lapsessa poikkeavat huomattavasti eri ikäkausina aikuisiin verrattuna.

Lääkevasteen tunnetuimmat erot liittyvät haittavaikutuksiin, jotka on huomattu varsinkin sellaisten yllättävien vakavien sivuvaikutusten kohdalla, joita ei esiinny aikuisilla. Pienemmän kokonsa vuoksi lapset tarvitsevat aikuisia pienempiä lääkeannoksia. Kehitysvaiheesta riippuen lapset voivat kuitenkin tarvita aikuisiin verrattuna joko suhteellisesti (esim. painoon suhteutettuna) pienempää (vastasyntyneet) tai suurempaa (leikki-ikäiset) lääkeannosta. Lapsilla ja nuorilla esiintyy myös sellaisia sairauksia, joita ei esiinnyt lainkaan aikuisilla. Kokemus on osoittanut, että ilman lasten lääketutkimuksia lapset eivät pääse hyötymään lääkekehityksen mukanaan tuomista terveyshyödyistä.

Lasten lääkehoidon erityispiirteet ja ongelmat

Lasten sairauksien hoitoon ei ole käytettävissä, heidän tarpeisiinsa nähden, yhtä kattavaa viranomaisten hyväksymää lääkevalikoimaa kuin aikuisten sairauksien hoitoon.

Lasten käyttöön tarkoitettujen lääkevalmisteiden tutkiminen, kehittäminen ja käyttöönotto ovat tähän asti jääneet kaikilta osin merkittävästi jälkeen aikuisten käyttöön tarkoitettuihin lääkevalmisteisiin verrattuna. Lasten lääkkeillä on tyypillisesti suhteellisen pieni markkinaosuus mutta suuret lääkekehitys ja -tutkimuskustannukset, eivätkä ne siksi ole täyttäneet lääketeollisuuden korkeita tuotto-odotuksia.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että Euroopassa lasten hoitoon käytettävistä lääkkeistä yli 50 % on joko myyntiluvattomia (esim. sairaala-apteekkien itse valmistamat valmisteet), tai niitä käytetään poikkeavasti joko iän, annoksen, antoreitin tai käyttöaiheen suhteen verrattuna siihen, mitä kyseisen lääkkeen myyntilupa sallii virallisesti käytettäväksi (eli tutkitut perusteet).

Tilanne on kaukana ihanteellisesta sillä;

  • Lapsille joudutaan käyttämään soveltumattomia lääkemuotoja.

  • Aikuisille tarkoitetut lääkkeet saattavat sisältää lapsille soveltumattomia tai jopa haitallisia apu-, säilytys-, ja lisäaineita sekä liuottimia.

  • Haittavaikutusten riski kasvaa, jos käytettävissä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa oikeasta annostelusta, tai lääkemuoto tekee pienten annosten tarkan annostelun vaikeaksi.

  • Alihoidon riski kasvaa, eli mahdollisuus saada tehotonta hoitoa, jos käytettävissä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa oikeasta annostelusta tai lääkemuoto tekee oikean annostelun vaikeaksi.